Alatupa
Alatuvan miehet Aatami ja Tuomas Aataminpoika ovat vuoteen 1825 päästäessä kuolleet. Taloa isännöivät heidän leskensä Maria Tuomaan tytär ja Tuomaksen uusi vaimo Eeva Yrjöntytär tyttärensä Hedvigin kanssa. AatamilIe on syntynyt kolmas poika Joonas. Vuonna 1855 isäntänä on Gabriel Aataminpoika vaimonsa Hedvig Taavetin tyttären ja poikansa Gabrielin kanssa. Talossa asui myös Aatamin Tuomas-veljen poika Heikki vaimoineen ja lapsineen, sisar Anna, Joonas Aataminpoika sekä Tuomaksen leski Eeva. Vuonna 1870 talossa asui Gabriel Aataminpojan tytär Anna sekä hänen veljensä Gabrielin leski Anna Aaronintytär, Heikki Tuomaan poika ja vaimonsa Maija, näiden poika Antti sekä vaimo Eeva, Joonas Aataminpoika vaimonsa Maria Heikkerin ja kolmen poikansa kanssa sekä Joonaksen sisar Anna. Lisäksi talossa asuivat renki Taavetti Sinkko ja loinen Sofia Jussintytär.
Taavetti Heikinpoika on muuttanut vaimonsa kotitaloon Vainikkalan Turjaseen, jonne nuorempi veli Anttikin muutti myöhemmin. Leski Anna Aaronin tytär isännöi taloa v. 1880 tyttärien Leenan ja Liisan kanssa. Joonas Aataminpoika on jäänyt leskeksi. Hänen poikansa Aatami ja Eljas ovat varttuneet aikuisiksi, mutta Antti kulkee vielä lasten kirjoissa.
Gabrielin leski Anna Aaronin tytär on saanut v. 1883 kiinnekirjan taloonsa ja poika Mikko on ottanut vaimokseen Eeva Matintytär Sinkon. Joonas Aataminpoika on talossa elinkiläisenä mukanaan poikansa Antti. Aatami ja Eljas ovat muuttaneet muualle. Gabrielin tyttäret Anna ja Leena asuvat talossa, samoin Leena poika Antti. Mäkitupalaisina ovat Aatami Gabrielin poika Sinkkoja vaimonsa Hedvig, sekä tämän poika Mikko Eliaksen poika Torvi (edellisestä avioliitosta). Vuonna 1920 taloa asuttavat isäntä Mikko Gabrielin poika ja vaimonsa Eeva, lapset Arvid, Hilma, Olga, Väinö ja Niilo, eläkeläiset Leena ja äiti Anna, sekä mäkitupalaiset Aatami ja Hedvig. Antti Joonaksen poika on muuttanut pois Lemiltä.
Niemen tila v. 1820 jälkeen
Pietari oli kuollut v. 1825 ja tilaa isännöi v. 1835 Eeva Juhontytär. Talossa asui myös Pietarin lapset Aabraham, Gabriel, Tiina ja Anna sekä loismies Jussi Eliaksen poika vaimonsa ja lastensa Aaronin ja Esaiaksen kanssa. Aaron muutti vaimonsa Mervin kuoltua Hyvärilän kylään, josta hän myös löysi toisen vaimonsa Walborg Pukin. Koska Aaronilla ei ollut yhtään poikaa, ei tässä suvussa myöhemmin esiinny Sinkko-nimeä.
Vuonna 1855 talon isäntänä oli Aabraham Pietarinpoika ja vaimonsa Maria Mooseksentytär Rapi. Heillä oli tällöin lapset Abraham, Petteri ja Eeva. Abrahamin veli Gabriel ja asui vaimonsa Eeva Matintytär Poikulaisen ja lapsensa Taavetin kanssa Niemellä, samoin sisar Tiina. Talossa asui myös löysä Elias Lattu sekä lapset Antti ja Reetta. Vuonna 1870 oli Lattujen tilalle tullut Pietarin veljenpoika Aatami vaimonsa Eeva Petterin tytär Rapin kanssa. Aabrahamin poika Petteri oli kuollut. Vuonna 1875 todetaan, että Maria oli jäänyt leskeksi, sillä Abraham oli kuollut v. 1871. Poika Abraham oli löytänyt Hevossaaresta Liisan. Gabrielille oli tullut perheenlisää; Antti Anna ja Tiina. Hannasiltaan oli tullut torppari, karvari Ahtiainen.
Vuonna 1885 leski Maria oli yhä elossa, samoin poikansa Abraham Liisansa kanssa. Talossa asui tuolloin Elias Pietarinpoika eli Ella-setä. Gabriel Pietarinpojalle oli syntynyt kaksi lasta lisää, Mikko ja Leena. Anna ja Tiina ovat kuolleet. Viisi vuotta myöhemmin talosta löytyivät Aabraham, Liisa, Ella-setä ja Abrahamin lapset Anna-Liisa, Antti ja Ester Markkanen, Iida, Robert, Evert, Eeva-Maria ja Hilda. Pojat Aatami ja Taavetti kulkivat vielä lasten kirjoissa.
Pappi Majander oli rakentanut mökin Lahnajärven rannalle ja siellä asuivat Majanderin leski sekä lapset Armas, Kaino, Toivo ja Väinö. Hannasillassa asuivat mäkitupalaisina Gabriel Pietarinpojan leski sekä lapset Antti ja Helena. Tien toisella puolella asustivat Elias Abrahamin poika Ahtiainen vaimonsa Tiina sekä lastensa Eliaksen ja Iidan kanssa. Läksiänä asui Taavetti Gabrielin poika Sinkko ja vaimo Maria Taavetin tytär Vainikka.
Vuonna 1920 asui Niemen tilalla Elias Sinkko, Abrahamin leski Liisa, tyttäret Anna-Liisa ja Hilda, pojat Aatami ja Taavetti sekä näiden vaimot Miina ja Matilda. Huvilan omisti postivirkailija Taavi Sinkko, mutta siellä asui rovastin leski Maria Majander tyttärensä Kaunon kanssa. Mäkitupalaisena oli nahkurin leski Tiina Ahtiainen Elias-poikansa kanssa. Antti Abrahamin poika Sinkko ja vaimonsa Esteri olivat osaviljelijöinä Koivulassa.
Ylätupa ja Peltola v. 1820 jälkeen
Niemen tila oli erotettu kantatilasta v. 1835 ja jäljelle jääneestä osasta omistivat kuudenneksen Ylätuvan ja Peltolan sukuhaarat. Isäntänä oli Matti Matinpoika. Hänen pojallaan Antilla oli vaimo Katariina ja lapset Eeva, Elias, sekä Aatami. Antilla oli veljet Matti ja Nigoteemus. Vuonna 1855 isännäksi oli vaihtunut Antti toisen vaimonsa Regina Antitytär Ahosen kanssa. Heillä oli lapset Elias, Aatami, Gabriel, Antti, Maria ja Anna. Talossa asui myös Antin ja ensimmäisen vaimonsa Katariina Tahvontytär Ahosen lapset Eeva ja Beatta. Antin veljellä Matilla oli vaimona Carin Kristianintytär ja heillä lapset Matti, Mikko, Liisa ja Leena.
Vuonna 1870 ovat Ylätupa ja Peltola jakaneet tilan keskenään. Taloa isännöi Elias vanhempiensa Antin ja Reginan ollessa loisina. Talossa asui myös veljet Gabriel ja Aatami sekä tämän vaimo ja kaksi tytärtä. Myöhemmin Aatami muutti vaimonsa Eeva Petterin tytär Rapin kotitilalle Sutela n:o 2:een. Mukana Aatamilla oli poikansa Aatami, joka sai myöhemmin veljet Matin ja Taavetin. Aatamin ja Taavetin jälkeläiset omistivat sittemmin Sutela 2:ssa Aholan ja Onnelan tilat.
Ylätuvassa asui v. 1900 Matti Matinpojan leski Liisa Joonaksen tytär Pekkanen, poika Mikko vaimonsa Anna-Liisa Heikin tytär Värrön ja kahden poikansa sekä tyttärensä kanssa. Viisi vuotta myöhemmin Matti oli merkitty isännäksi. Tyttäriä oli tällöin kolme. Vuonna 1920 talon tyttäriksi on merkitty vain Anna ja Hilda.
Peltola
Peltolaa asutti v. 1870 Matti Matinpoika ja Carin Kristianin tytär poikansa Matin ja tämän vaimon Liisa Joonaksen tytär Pekkasen sekä kolmen poikansa kanssa. Talossa asui myös Matin sisar Helena. Vuonna 1900 asukkaina olivat leskeksi jäänyt Liisa, Robert ja Karoliina Pekkanen sekä Robertin veljet Elias, Aatami, Taavetti ja Joonas. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin taloa asuttivat leski Karoliina lapsiensa Aatamin ja Matin kanssa sekä kansakoulunopettaja Aatami Matinpoika Sinkko.
Pyörä-Sinkko
Pyörä-Sinkkoa isännöi v. 1820 Gabriel Yrjönpoika. Hänellä oli vaimo Regina Tuomaantytär ja poika Elias. Talossa asui myös Gabrielin äiti Sofia. Viisitoista vuotta myöhemmin lapsia oli tullut lisää: Antti, Eeva, Regina ja Beatha. Vuonna 1845 talossa asuivat leski Sofia ja Gabrielin lapset Antti, Elias, Eeva, Regina ja Beatha. Antti oli v. 1870 edennyt isännäksi. Antilla oli tässä vaiheessa tyttäret Liisa ja Eeva. Antti oli vuoteen 1880 mennessä avioitunut Eeva-Maria Gabrielin tytär OIkkosen kanssa ja saanut tyttäret Anna ja Liisa. Vuonna 1890 oli Antti edelleen isäntänä. Hänen poikansa Antti oli mennyt naimisiin Miina Joonaksen tytär Sinkon kanssa. Antin sisaret Eeva ja Liisa asuivat talossa, samoin itsellinen Matti Sihvo Anna-vaimonsa kanssa. Vuonna 1900 taloon kuuluivat lisäksi poika Gabriel ja mäkitupalaiset Anna Antin tytär Sihvo neljän poikansa kanssa ja Taavetti Antinpoika Taipale ja tämän vaimo Liisa sekä poika Elias. Vuonna 1905 on isäntäväki pysynyt samana lukuun ottamatta Antti Gabrielin poikaa, joka on kuollut. Mäkitupalaisia ovat leskeksi jäänyt Anna Sihvo poikansa Pietarin kanssa, Taavetti Eliaksen poika Räipiö Anna-vaimonsa ja Toivo-poikansa kanssa sekä Aatami Antinpoika Tuuliainen ja vaimonsa Liisa.
Vuonna 1917 Pyörä-Sinkko jakautui kahteen osaan. Toista puolta (1/12-osaa kantatilasta) hallitsi Antti Antinpoika, Miina ja lapset Antti sekä Elias, toinen puoli kuului Gabriel Antinpojalle sekä sisarilie Liisalle ja Eevalle. Mäkitupalaisina heillä olivat suutari Jalmari Sihvo ja vaimonsa Hilma sekä Toivo Räipiö.
Pekontupa
Petteri Esajan pojan (12.2.1808 -23.4.1888) tultua kotivävyksi Sinkolle alkoi Taipaleitten kausi. Hänen vaimonsa oli Yrjö Sinkon ja Kristiina Heikintyttären tytär Anna (s. 26.5.1821). Tila oli v. 1890 jakautunut kahtia. Pekontuvassa isännöi Taavetti Petterinpoika Taipale vaimonsa Eevan kanssa. Lapsia heillä oli Taavetti (vaimo Aino), Väinö (vaimo Hilma), Antton (kansakoulunopettaja) ja Lyyti. Uutelan isäntänä oli Antti Petterinpoika. Hänen vaimonaan oli Anna ja heillä poika Antti. Uutelan mäkitupalaisia olivat Eevert Kaulio ja vaimonsa Eedla.
Kun Taipale ja Pyörä-Sinkko olivat eronneet kantatilasta jäi jäljelle jäänyttä kuudettaosaa hoitamaan Tahvo Sinkon leski Sofia, pojat Salomon ja Taavetti sekä tytär Anna ja vävy Aatami. Torpparina oli v. 1825 lautamies, nimismies Tahvon veli Pauli Sinkko. Hänen vaimonsa oli Hedvig Aaronin tytär ja poikansa Gabriel. Tilalla asui myös Esaias Eliaksenpojan leski Liisa ja heidän poikansa Aatami sekä Liisa Eliaksentytär. Vuonna 1855 oli isäntänä Salomon Tahvonpoika vaimonaan Liisa Mooseksen tytär. Heillä oli lapset Antti, Tahvo, Salomon, Taavetti, Maria ja Eeva. Talossa asuivat myös Salomonin veli Taavetti, loiset Aatami Eliaksenpoika sekä Regina Huttunen, renki Jussi Nurkka sekä torppari Pauli Jussinpoika vaimonsa ja lastensa Gabrielin, Aatamin ja Annan kanssa. Taavetti Tahvonpojalle on myönnetty muuttokirjat Sysmään, Lappeen Vainikkalaan sekä Venäjälle.
Vuonna 1870 oli isäntänä edelleen Salomon. Poika Tahvo oli mennyt naimisiin Miina Salomonintytär Parkkosen kanssa. Tytär Anna oli syntynyt. Piikana talossa hääri Maria Antintytär ja renkinä Aatami Paulinpoika. Loisena eleli Aatami Esaiaksen poika Sinkko. Kymmenen vuotta myöhemmin tilalla asuivat leskeksi jäänyt Liisa, poika Antti ja hänen vaimonsa Anna Liisa Muukka.
Voikauppa Venäjälle oli 1800-luvun lopussa varmaankin kannattavaa, koskapa Salomon Tahvonpoika oli ostanut pojilleen taloja: Tahvolle ja Eliakselle tilat Lappeen Vilkjärveltä, Kurkelasta Honka-tila Antilie sekä Kurki-tila Taavetille, Torviniemestä tila Salomonille ja Suontakaisista Honka-tila Aatamilie. Salomonilla oli myös värjärin mäkitupa Hannasillassa. Vuonna 1920 näitä tiloja asuttiin seuraavasti: Torviniemessä Salomonin leski Iida ja lapset Taavetti, Antti, Anna ja Aino, Kurki-tilalla Taavetti vaimonsa Annan ja poikiensa Taavetin ja Antin kanssa, Honka-tilalla Antti Sinkon lapset Miina, Taavetti ja Mikko sekä Vilkjärvellä Tahvon pojat Taavetti ja Antti.
Vuonna 1905 on Sinkon tilan isäntänä Antti Antin poika ja vaimonsa Leena. Heillä oli kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Antin tila joutui myöhemmin pakkohuutokauppaan, ja tilan omistikin v. 1910 Joonas Salomoninpoika Hietamies. Hänen vaimonsa oli Liisa ja poikansa Väinö. Läksiämenä on tilalla Taavetti Juhonpoika Kuukka vaimonaan Anna Joonaksentytär.